Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Evakkotarinoita - Matka sukuni juurille

Ensimmäisen evakkotarinan kuulin suojärveläiseltä mummoltani noin kymmenen vuotta sitten. Hän kertoi omista lapsuus- ja nuoruusvuosistaan, joita hallitsi jatkuva muuttoliike. Jokainen koululuokka oli käyty eri paikkakunnalla. Välillä perhe oli hajonnut ja osa sisaruksista joutui orpokotiin. Vielä tänä päivänäkin mummoni kertoi tuntevansa juurettomuutta. Karjalaan hän ei ole silti koskaan tahtonut palata, sillä hän halusi muistaa synnyinseutunsa sellaisena kuin se joskus oli.

Mummoni kertoi myös, kuinka evakkoja kohtasi omassa kotimaassaan laidallinen ennakkoluuloja, kuten ryssittelyä, mitä en aluksi voinut alkuunkaan ymmärtää. Eivätkö evakot olleet juuri niitä, jotka olivat joutuneet pakenemaan niin kutsuttuja "ryssiä"?

Saara-mummoni kertoi, ettei ole koskaan sopeutunut Hollolaan,  vaikka on asunut siellä yli 50 vuotta.
Kun pakolaisuus ja rasismi alkoivat nousta Suomessa polttaviksi puheenaiheiksi syksyllä 2015, muistin taas mummoni kertomukset ennakkoluuloista ja sopeutumises…

Viimeisimmät blogitekstit

Synttärireissulla Islannissa

Song-Kol - lehmiä ja muita eläinystäviä